Porissa on mahdollista suorittaa laskuvarjohyppäämisen alkeiskurssi ja jatkaa oppilassuoritusten kautta itsenäiseksi hyppääjäksi. Käytössämme on pakkolaukaisu-koulutusohjelma.
Pakkolaukaisuhypyssä laskuvarjo aukeaa automaattisesti pakkolaukaisuhihnan avulla lentokoneesta hypätessä. Jo ensimmäisestä hypystä alkaen varjo ohjataan itse maahan asti (ensimmäisten hyppyjen aikana kouluttaja antaa ohjeita radiopuhelimella maasta käsin).
Porissa on hyppytoimintaa arkisin ja viikonloppuisin jolloin myös alkeisoppilaat ovat tervetulleita hyppäämään kunhan kerholla on kouluttaja paikalla! Hyppytoiminnasta saat lisätietoja kurssilla.
Oppilaalta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää ennen koulutuksen aloittamista. Alle 18-vuotiaalta edellytetään huoltajan kirjallista suostumusta osallistua laskuvarjohyppytoimintaan. Yläikärajaa kurssille ei ole mutta 65 vuotta täyttäneiltä oppilailta vaaditaan aina lääkärintodistus.
Käytettävästä kalustosta johtuen hyppääjän painoraja on 100 kg.
Alkeiskurssin koulutus on suomeksi joten oppilaalla tulee olla hyvä kirjallinen ja suullinen suomen kielen taito.
Normaali terveydentila (vastaa ajokorttiin vaadittavaa). Kurssilaiset täyttävät ennen hyppäämistä terveydentilavakuutuksen kyselylomakkeen. Silmälasit eivät ole este hyppäämiselle. Ennen kurssille ilmoittautumista on syytä tutustua alla olevien linkkien takaa löytyviin dokumentteihin ja kysyä meiltä lisätietoja mikäli oman hyppykelpoisuuden suhteen on epäselvyyksiä.
Mikäli sinulla on kysyttävää, voit lähettää meille viestin alla olevalla lomakkeella.
Ilmottautuminen ei ole sitova, mutta osallistujamäärän tiedossa olo helpottaa kurssien toteutusta.
Kurssimaksun tulee olla maksettuna ennen ensimmäistä hyppyä!
Kauden 2024 alkeiskurssit:
Kurssi sisältää:
Kerholta saat käyttöösi kaikki muut varusteet: Hyppylasit, kypärän, hanskat, haalarin, korkeusmittarin ja tietysti myös laskuvarjon.
Koulutuksen perustana toimii laskuvarjohyppääjän opas.
Alkeiskurssin jälkeen jatketaan alkeisoppilaana suorittaen oppilasuraa koulutusohjelman mukaisesti. Hypättävä korkeus ja vapaapudotusaika riippuu hyppysuorituksesta.
Oppilasuran aikana harjoitellaan hyppysuoritusten lisäksi muita tärkeitä laskuvarjohyppääjän taitoja, kuten varjon pakkaaminen, varusteiden tarkastus ja uloshyppypaikan määritys.
Alkeiskoulutus sisältää 9 hyppysuoritusta. Ensimmäiset pakkolaukaisuhypyt hypätään niin, että varjon varassa kouluttaja ohjaa radion avustuksella oppilaan maahan asti. Harjoitusvetohypyillä harjoitellaan varjon aukaisua, muttei vielä aukaista sitä itse. Pakkolaukaisuhyppyjen jälkeen alkeiskoulutuksessa hypätään kolme itseaukaisuhyppyä. Alkeiskoulutuksen jälkeen suoritetaan peruskoulutuksen teoriakoe.
Peruskoulutuksessa harjoitellaan erilaisia uloshyppytyylejä, hallittua vapaapudotusta ja uloshyppypaikan paikanmääritystä. Peruskoulutusvaiheen jälkeen suoritetaan jatkokoulutuskoe.
Jatkokoulutuksessa harjoitellaan kuvunkäsittelyä, ryhmähyppäämistä kouluttajan kanssa ja vapaavalintaisia freehyppyjä. Paikanmääritysharjoittelu jatkuu. Jatkokoulutuksessa kuvunkäsittely- ja freehypyillä kouluttajan ei tarvitse olla lentokoneessa mukana, vaan kouluttajan valvoo suoritusta maasta käsin.
Jatkokoulutuksen jälkeen suoritetaan lisenssihyppääjän teoriakoe, oppilasvarjon pakkaustarkistuskoe ja koehyppy. Hyväksytyn koehypyn jälkeen oppilas saa itsenäisen hyppääjän kelpoisuuden ja voi hakea Suomen Ilmailuliitolta A-lisenssin.
Moroo. Mää oon Kauppisen Ana. Hyppäämisen aloitin vuonna 2004. Hyppymestarina toiminut vuodesta 2008 ja tandemhyppymestariksi ryhdyin vuonna 2017. Oppilaiden ”pudottelusta” olen aina tykännyt. Kouluttaessa pääsee näkemään ja kokemaan toisten innon, jännityksen, onnistumisen ja kaikki muutkin tunneskaalat niin läheltä.
Tällä hetkellä suurin into silti löytyy tandemhyppäämisestä. Tandemoppilaan kanssa pääsee kokemaan toisen fiilikset vieläkin lähempää. Tandemhypyillä parasta ovat hetket, kun toinen voittaa pelkonsa ja hyppää, sekä aika juuri varjon avautumisen jälkeen. Ja tietenkin vapaapudotus! Sitä ei voita mikään. Siitä nautin joka ikinen kerta. Oli vapaapudotusasento sitten vatsallaan tandemin kanssa tai head uppia sittiksessä freehypyllä.
Hyppyjä minulle on kertynyt reilut 1500, enkä vieläkään ole oppinut lentämään. Treeni jatkukoon.
Moi, olen Mika Maijala ja toimin kerhossamme PL-mesuna, koulutuspäällikkönä ja vuodesta 2022 myös lentäjänä.
Hyppyharrastuksen aloitin kesällä 2011 Rovaniemellä ja hyppyjä on nyt kertynyt reilu 1400. Kouluttajana olen toiminut vuodesta 2016 lähtien. Kuten kaikki hyvät tarinat yleensä saavat alkunsa alkoholin voimalla, oli sillä tässäkin osansa. Ajatus hyppykurssista nimittäin syntyi aikanaan RMJ:ssä hypätyn benjihypyn jälkitärinöissä ja parin vuoden jahkailun jälkeen osui sitten alkeiskurssi sopivasti kohdalle.
Lajissa minua viehättää hyppyä edeltävä jännitys ja hypyn jälkeinen hyvänolontunne. Hyppääminen vaatii keskittymistä ja työasiat ja muut murheet kyllä unohtuvat tehokkaasti kun koneen ovi aukeaa. Muut harrastajat ovat ehdottomasti lajin suola ja monta aivan huikeaa tyyppiä olisi jäänyt tapaamatta ja monta hyvää muistoa syntymättä jos en olisi lajin pariin eksynyt.
Moikka! Olen Eetu Lähdetkorpi, kerholla myös Lettuna tunnettu. Laskuvarjotouhut aloitin 2008 ja oppilaiden kouluttamisen vuonna 2012.
Toimin kerhossamme pakkolaukaisuhyppymestarina ja laskuvarjonkäsittelykouluttajana.
Hyppäämisen lisäksi harrastan fillarointia, mopoilua, skeittausta ja lumilautailua.
Moi. Olen J-P Korpela kerhon koulutuspäällikkö. Aloitin laskuvarjohyppäämisen vuonna 2015 tandemhypyllä ja siitä innostuneena lähdin seuraavalla viikolla alkeiskurssille.
Hyppäämisessä minua kiehtoo sen monipuolisuus ja hyppääjien yhteisöllisyys. Hyppyjä on kertynyt vähän alle 1000 tähän mennessä. Kouluttajana olen toiminut 2020 vuodesta lähtien.
Moi, olen Mika Rantanen ja toimin kerholla hyppymestarina, tandemhyppymestarina ja kalustopäälikkönä. Kouluttajana olen toiminut vuodesta 2021. Ajauduin lajin pariin 2017, kun näin kaverin hypyn somessa ja tuumin, että haluan myös koittaa, ja tässä sitä ollaan 1000 hyppyä myöhemmin.
Lajissa parasta on hyppäämisen lisäksi porukan yhteishenki. Hyppymestarina on hienoa nähdä oppilaiden onnistumiset. Erityisesti tandemhyppymestarina näkee oppilaiden jännityksen ja unohtumattoman kokemuksen, jonka he hypystä saavat.
Kerhon kalustopäälikkönä pidän huolta hyppykalustosta. Kalusto huolletaan säännöllisesti ja tarkastetaan päivittäin, joten ne ovat aina turvalliset käyttää.
Hyppäämisen muita lajeja (kuten esim. uinti) ennakkoluulottomasti yhdistelevän Henkan saattaa löytää kerhon laskeutumisalueen lisäksi satunnaisesti myös Porin raviradalta. Ja sieltäkin laskuvarjon kanssa 🙂
Moi! Olen Teemu Välimäki, hyppääjien kesken Teuska. Toimin kerhollamme turvallisuuspäällikkönä ja vapaapudotuskouluttajana. Olen aloittanut hyppäämisen vuonna 2015 ja tähän mennessä hyppyjä on kertynyt noin 800.
Vapaapudotuskouluttajana olen toiminut vuodesta 2021 ja nautin oppilaiden kouluttamisesta. Omissa hypyissä pääpaino on nopeissa varjoissa ja siksi minua ei nähdä oppilastoiminnan ulkopuolella juuri koskaan yli 1600 metrissä.